Hyveet ja talouskasvu

Puhuin toissapäivänä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan alaisen “Liberaali akatemian” tilaisuudessa otsikolla Onko hyveistä hyötyä vai haittaa talouskasvulle? Tilaisuus järjestettiin Uuden ylioppilastalon Mannerheim-salissa.

Väitteeni mukaan hyveistä on yksiselitteisesti hyötyä talouskasvulle. Esityksen kalvot ovat ladattavissa oheisesta linkistä:

Hyveet ja talouskasvu (pdf)

Kiitos kaikille osallistujille erinomaisista keskusteluista!

Kansainvälinen julkaiseminen oikeustieteessä

Suomalaiset oikeustieteilijät ovat perinteisesti keskittyneet suomalaiseen keskusteluun. Kansainvälinen julkaiseminen on haaste, jota moni vielä opettelee. Nuoret tutkijat eivät aina saa vanhoilta professoreilta ohjausta tässä asiassa.

Tästä johtuen olen laatinut lyhyen “julkaisuoppaan” nuorten tutkijoiden käyttöön. Opas on ladattavissa pdf-muodossa:

Kansainvälinen julkaiseminen oikeustieteessä (pdf)

Opasta saa vapaasti levittää kenelle tahansa, jolle siitä olisi hyötyä. Otan mielelläni vastaan parannusehdotuksia.

Päivitys (24.9.12): Opas on nyt saatavissa myös Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan sivuilta (kyseistä versiota on hieman paranneltu edelliseen verrattuna):

http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelu/jatko-opiskelu/Juurikkala_Kv-julkaiseminen_oikeustieteessa.pdf

Pankit ja rahan valta

Syvenevä eurokriisi on seurausta epävakaasta ja epäoikeudenmukaisesta raha- ja pankkijärjestelmästä, joka on aiheuttanut toistuvia – ja sinänsä tarpeettomia – talouskriisejä jo vuosisatojen ajan. Pidin aiheesta luennon vajaa vuosi sitten (13.11.2010) Ahvenryhmän Valta-seminaarissa Helsingissä. Aihe on niin ajankohtainen, että päätin panna videon tähän katsottavaksi.

Esitykseni kalvot ovat lisäksi ladattavissa tästä: Pankit-ja-rahan-valta (pdf).

Oskari Juurikkala:Pankit ja rahan valta from osraunio on Vimeo.

EU:n tukioperaatiot ristiriidassa perussopimuksen kanssa

Kiista ylivelkaantuneiden euromaiden tukemisesta on yltynyt armottomaksi huhtikuisten eduskuntavaalien varjossa. Oheinen aiheeseen liittyvä kirjoitukseni julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidesivuilla maanantaina 21.3.2011 (sivu C6).

***

EU:n tukioperaatiot velkakriisin vuoksi ovat ristiriidassa perussopimuksen kanssa

Keskustelu Euroopan rahoitusvakausvälineestä johti eduskunnassa kiistaan 9. maaliskuuta, kun pääministeri Kiviniemi syytti keskustelun aloittajia ”epäisänmaallisiksi”. Viikkoa myöhemmin valtiovarainministeri Katainen puolusti hallitusta toteamalla, että Suomi on jäänyt yksin jarruttamaan takausvastuiden nostamista (HS Kotimaa, 16.3.11).

Ylivelkaantuneiden jäsenmaiden pelastusoperaatio on esitetty yleisölle ainoana vaihtoehtona. Sitä se ei ole.

Continue reading ‘EU:n tukioperaatiot ristiriidassa perussopimuksen kanssa’

EU Crisis: The Legal and Constitutional Implications of Bailouts

The sovereign debt crisis of the eurozone has created a trial by fire to the European project. Last Monday (21 March 2011) I gave a presentation at the Center of Excellence in the Foundations of European Law and Polity, exploring the various legal difficulties inherent in current and future bailout operations, which seek to stop the euro from breaking down. I also discussed the ongoing treaty reform attempts and their constitutional implications.

You can download my slides here:

CoE_Bailouts_20110321 (pdf)

I’m presently writing an article on this topic, so I would be very grateful for any ideas and feedback.

Credit Default Swaps and Insurance

In the last edition of the Journal of International Banking Law and Regulation (2011, Vol. 26(3), pp. 128–135), there is my article entitled “Credit Default Swaps and Insurance: Against the Potts Opinion”.

This may sound like a boring little technical piece. Yet those who know about the CDS market and the famous Potts Opinion will realize that the material in this article is, in a word, explosive. If I’m right, there are thousands of contracts out there worth who-knows-how-much that potentially are invalid and perhaps illegal. And losers might be able claim their money back. (I consider it unlikely that this will lead to new rulings on the topic, as cases like these would almost certainly be settled out of court.)

Now, it is not my intention to claim that the CDS market should necessarily be regulated according to insurance law principles. What I’m arguing is that under current English law, insurance law is broadly applicable to at least many CDS contracts. If that conclusion is to be avoided, specific legislation seems to be necessary.

You can download a pre-publication version of the article from SSRN or directly here:

Credit Default Swaps and Insurance: Against the Potts Opinion

Lukukausimaksut: kyllä kiitos!

Ensi syksynä lähtee käyntiin kokeilu, jossa korkeakoulut voivat periä maksuja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta ylemmistä tutkinnoista. Suunta on ehdottomasti oikea, vaikka toimenpiteet ovatkin liian vähäiset. Kokeilulla halutaan selvittää, millaisia vaikutuksia lukukausimaksuilla olisi opiskelijamääriin ja muihin tekijöihin.

On korkea aika, että Suomessa otettaisiin käyttöön lukukausimaksut ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Nykyinen malli houkuttelee kasvavaa joukkoa opiskelijoita – erityisesti kiinalaisia – jotka tulevat ottamaan ilmaisen koulutuksen suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Kyse ei ole pelkästään julkisesta taloudesta, vaan myös oikeudenmukaisuudesta.

Toinen kysymys on se, pitäisikö lukukausimaksut ulottaa myös muihin ulkomaalaisiin. On hullunkurista, että toisesta EU-maasta tuleva opiskelija ei maksa opinnoistaan mitään (ja voi jopa nostaa suomalaista opintotukea). Koulutuksen huomattavat kulut lankeavat suomalaisen veronmaksajan niskaan. Suurin osa ulkomaalaisista opiskelijoista palaa nopeasti kotimaahansa.

Opiskelin itse juristin tutkinnon Englannissa samalla periaatteella. Lukukausimaksut olivat tuolloin vain runsaat 1200 puntaa vuodessa – eli käytännössä ei mitään. Kyllä, käytin järjestelmää hyväkseni. Se vain todistaa, että järjestelmä on huono.

Valitettavasti ETA-maat eivät EU-sääntelyn vuoksi saa “syrjiä” muista maista tulevia opiskelijoita, joten lukukausimaksujen pitää olla samat kuin kotimaan opiskelijoiden. Säännöksen kriittinen analyysi johtaa kysymään, mihin EU-lainsäätäjien logiikka on kadonnut.

Mikäli ETA-alueella jatketaan, ainut kestävä ratkaisu on palauttaa lukukausimaksut kaikille opiskelijoille. Siihen olisi muutenkin syytä jo kansallisesti. Lukukausimaksut tehostaisivat opiskelua, parantaisivat yliopistojen rahoitusta ja tervehdyttäisivät nuorten asenteita opiskelua kohtaan.

Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio onkin määrätietoisesti kannattanut lukukausimaksuja. Hän on esimerkiksi ehdottanut noin 3 000 euron maksua vuodessa.

Tosin parempiakin malleja on olemassa. Tutkija Jussi Kivistö kannattaa tulosidonnaisten valtionlainojen mallia, jossa Australia on edelläkävijä.

“Opiskelija maksaa lukukausimaksunsa valmistumisen jälkeen erillisenä verona, joka on 4-8 prosenttia tuloista. Australiassa vuosimaksut ovat opintoalasta riippuen 2 400-5 000 euroa vuodessa, joten opinnot on maksettu noin 8-12 vuodessa.”

Myös oikeudenmukaisuusnäkökulmasta lukukausimaksut olisivat aiheellisia – vastoin yleisiä myyttejä.

Ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien jälkeläiset ovat suurimmat sosioekonomiset ryhmät Suomen yliopisto-opiskelijoiden joukossa. Heitä hakeutuu korkeakoulutukseen miltei kaksi kertaa enemmän verrattuna siihen, mikä on ryhmän suhteellinen osuus koko väestöstä. Työväestön jälkeläiset ovat aliedustettuina.

Ylimmät sosiaaliryhmät ovat yliedustettuina statusaloilla kuten oikeustieteessä, teknillisellä alalla, kauppa- ja taloustieteissä, lääketieteessä ja farmasia-alalla.



Follow

Get every new post delivered to your Inbox.